*

MiikkaKristianSatama Tulit niin kuin laiva.

Jo joutui armas aika, ja alkoi opettajien palkkavaatimukset

Ei ehditty kauaa kesälomia vietellä, kun Rauman opettajankoulutusyksikön lehtori Lauri Kemppinen avasi sanaisen arkkunsa Satakunnan Kansan kolumnissaan 7.6.2017. Tämä on toki ollut odotettavissa. Ja loppuvuotta kohti palkkavaateet alkavat kiihtyä myös muilla aloin. Palkkavaateita siivittää myös orastava kasvukehitys, joka on luotu lähinnä yksityistalouksien kiihtyvällä velanotolla. Peruskoululaisten vanhemmat elää velaksi ja pahasti. Peruskoulutuksen onnistumisessa on vahvat yleisyhteiskunnalliset vaikuttimet.

 

Kemppinen avaa aiheellisestikin opettajan työn arvotuksen laskua, jota tuskin kukaan kieltää. Nostan hattua opettajille työssään. Kemppinen tuo esiin kirjoituksessaan vähän sivujuonteena kuitenkin sen, että työsarka on vaikeutunut. On haastavia oppilaita ja vanhempia. Osaltaan voitaneen sanoa työn vaativuudenkin kasvaneen edeltävistä johtuen ja toki ihan opetuksen laatuvaateidenkin takia. Koulurauha on ollut otsikoissa ja ylimääräinen sähläys vie opetukselta aikaa.

 

Tekijöitä jotka luovat haasteita peruskoulutukselle eli opettajien työsaralle:

- Kehitys- ja käyttäytymishäiriöt joita on alettu diagnosoida paremmin, ja jotka ovat lisääntyneet.

- Lasten vanhempien moninaiset ongelmat, jotka heijastuvat lapsiin ja vaikeuttavat yhteistyötä.

- Erityisluokkakielto. Eli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden roikottaminen "normaaliluokissa".

- Maahanmuuttajaoppilaiden lisääntyneet määrät. Tässä kohtaa haasteena lähinnä kielitaito.

- Nopea muutos ja murros on myös sekoittanut pakkaa kuten "hätäreformit". Suunta hukassa.

 

Kiinnostaisikin suuresti tietää miten nämä peruskoulutuksen eli pitkälti opettajien haasteet katoavat sillä, että opettajien palkkoja nostetaan? Itse lähtisin ennemminkin ratkomaan edellä mainittuja ongelmia, ja tuota kautta keventämään opettajien työtaakkaa, enkä nostamaan palkkoja. Parempi palkka ei lisää kenenkään kantokykyä saati osaamista. Ja toisaalta kun elämme kuntataloudessa niukkuutta, niin korkeammat palkat ikävä kyllä heijastuvat suurempiin luokkakokoihin. Jos ei ammuttaisi itseämme nilkkaan? Peräänkuuluttaisin opettajiltakin kuten kaikilta valtiontaloudellista vastuullisuutta mulle-mulle-vaatimusten sijaan. Vahvat perustelut olisi myös hyviä.

 

Kemppinen kertoo, että hakijamäärät opettajakoulutukseen ovat olleet laskussa. Hän oletettavasti viittaa siihen, että hakijoiden laatu on laskenut, ja sitä pitäisi nostaa kilpailemalla palkoissa. On kuitenkin hyvin hidas tie nostaa peruskoulun tasoa pikkuhiljaa opettajan uralle astuvien opettajien kautta. Nopeampia ja tehokkaampia keinoja on. Ja melkein voisin nostaa esiin sukupuoliasian. Ehkä Kemppinen miehenä kokee palkan riittämättömäksi ja kenties mieshakijoiden määrän myös. Korostan, että tämä on oma arvaukseni. Palkka on myös motivaattorina toimimaton, jos siinä ei ole tulosvastuuta.

 

Olen Kemppisen kanssa samoilla linjoilla siinä, että etenkin lastentarhanopettajien suuntaan voisi huomiota kiinnittää - jopa rahallisesti. Juuri männä viikolla olinkin yhden aloittavan varhaiskasvattajan puheissa ja satuin kysymään palkasta, joka oli vissiin jokusen satasen alle luokanopettajan kuukausiliksan. Varhaiskasvatuksessa tehdään tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jossa tartutaan lasten erityistarpeisiin varhain ja aloitetaan tarpeelliset toimenpiteet. Varhaiskasvatuksessa aloitetut toimenpiteet sitten keventävät sarkaa peruskoulun puolella. Väittäisin, että jos oppivelvollisuutta tulee laajentaa johonkin suuntaan, niin juuri varhaiskasvatuksen suuntaan ei yhdeksännestä luokasta eteenpäin, kuten demarit ovat visioineet

 

Monikaan opettaja ei ole minulle palkkansa pienuutta valittanut - etenkään nuoremmat. Päin vastoin. Ikävä kyllä nuorilla opettajilla on jokseenkin pulaa työpaikoista. Ja palkkojen nosto olisi karhunpalvelus heidänkin suuntaansa. Kevyempiä luokkia ja työrauhaa kannatan lämpimästi. Palkkakisailun päästä ei ole onnea saati autuutta löytynyt. Eikä kyllä parempaa peruskoulua, joka makaa terveen valtiontalouden hartioilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Orastavasta kasvukehityksestä huolimatta julkinen velka kasvaa edelleen n. 7 miljardin euron vuosivauhdilla. Sillä summalla palkkaisi 280.000 uutta työntekijää julkiselle sektorille tai päinvastoin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Palkkavaatimukset, lakkouhkaukset tulee opettajien asettaa lukukauden alkuun.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ei, lakoille oikea ajankohta on yo-kirjoitukset

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Varmaan aika moni tyytyisi hetken nykyiseen, jos vastapainoksi työhyvinvointi paranisi. Siihen ei opetusministeriön ja Opetuhallituksen sinänsä hyvää tarkoittava myllertäminen myöskään ole johtanut.

Itse ihmettelen valtionyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja. Veikkauksen johtajan palkalla saa kolme pääministeriä. Käsitän toki ökytulot, jos kyseessä olisi jokin kilpailtu ala, mutta kenen kanssa Veikkaus ja Alko kilpailevat? Täytyisi kyllä aika hyvin tunaroida, että niissä saisi kovasti tappiota tehtyä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Monilla opettajilla on kallis Volvo autotallisaan, mutta epämääräiset ansiotulon kehitykset siinä sivussa,

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Opettajien palkkauksessa saisi palata 9,5 kk palkkaan ja osa palkasta rahastoitaisiin maksettavaksi koulujen kesäloman aikana.
Näin opettajan kesäloman palkka olisi ansaittua ja myös sijaiset saisivat kesän ajalta opetusaikaansa vastaavaa palkkaa.
Opettajilta menisi pois epäoikeudenmukainen mahdollisuus keskeyttää virkavapaa kesän ajaksi ja ottaa siltä ajalta palkka ilman työtä.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

En ole tuota tiennytkään. Suurkiitos tiedosta. Täytyykin tutkia tuota.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset