*

MiikkaKristianSatama Tulit niin kuin laiva.

Onko alueellinen kielikokeilu kuållut kirjain?

Alkuperäinen kolmen suuren halituskoalitio omasi muassaan mahdollisuuden uudistaa kielipolitiikkaa. Tähän tarkoitukseen syntyi lähtökohtaisesti kyseenalaisena kompromissina alueellinen kielikokeilu, joka oli silti jotain valoa syväjäässä olleelle kielipolitiikalle. Kielikokeilu ei ole oikeastaan edennyt toteutukseen ja tuskin eteneekään. OAJ otti kokeiluun kielteisen kannan perusteinaan mm. sen vähentävän entisestään kielten opiskelua. Linkki kannattaa lukaista. OAJ haluaakin nyt vain katsoa, että alkaako ruotsi mennä viimeinkin perille, kun sen opetusta on varhaistettu. OAJ näkee ongelman vain opetuksen epäonnistumisessa ja asenteissa - ei huonossa kielipolitiikassa.

 

Vaikka RKP on historiallisesti oppositiossa, niin ruotsin asema on itseasiassa vankistunut.  Oppismistulokset luontaisesti ovat jatkaneet heikentymistään, mutta institutionaalista painotusta on lisätty. Opetusta ei ole lisätty, mutta sitä on siirretty alkavaksi "herkemmässä iässä".  Alemmilla luokilla alettu kielen opetus vankistaa sen asemaa, kun "valittu kieli" lyödään kuuliasemman pienen lapsen päähän. Minuakin olisi varmaan kannattanut alkaa kasvattamaan ruotsilla kunnon kansalaiseksi jo ala-asteella kuin vasta ylä-asteella, kun oli ehtinyt kertynyt enemmän "tuittua" päähän.

 

Kielten oppimisen kannalta varhaistaminen on tietystikin hyvä suunta. Samalla kenties varttuneisuutta edellyttävät yhteiskunnalliset opit voinee jättää myöhemmäksi.  Mutta perusongelma eli globaalissa maailmassa marginaalinen kieli ruotsi säilyy edelleen lapsille "valittuna kielenä". Lasten perinteinen marginaalikielenopiskelu varhaistettuna ei ole paras vaihtoehto, vaan monipuolinen globaalien valtakielten opiskelu aloitettuna varhaisessa iässä, ja mahdollisuuksien mukaan jo ennen peruskoulun alkamista.

 

Isossa kuvassa ruotsin kielen merkittävät muutokset olisivat hallaa peruskoulutuksen "uudistuksille", jotka ovat olleet kautta linjan aika puuhastelua, ja myönnytelleet aikansa elänyttä instituutiota. Kun kielipoltiiikka saataisiin viimeinkin auki, niin todennäköisesti alettaisiin katsoa peruskouluopetusta yleisesti kriittisemmin. Ja tätähän peruskouluinstituutio pelkää, ja juuri siksi OAJ on sitä mieltä mitä on. Muutosvastarinta ja pelko siellä näyttävät sarviaan ja hampaitaan. Taistelua jatkuu. Toivottavasti kielikokeilu etenee laajasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ote linkistä:"1. Kokeilu vähentäisi kielten opiskelua
Kieltenopetuksen valinnaisuuden lisäämistä perustellaan usein sillä, että näin saataisiin monipuolistettua kielivalikoimaa. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä. Esimerkiksi ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei johtanut kieltenopiskelun monipuolistumiseen lukiossa, ainoastaan kieltenopiskelun vähenemiseen. Näin voi käydä tämänkin kokeilun kanssa."

Jos tämä on puolustus sille, että yo-kirjoituksissa pakollisesta ruotsista luovuttiin, niin selitys on ontuva. Edelleen lukiossa on pakkoruotsi, joka vie sen toisen kielen paikan vapaalta valinnalta. Englannin lisäksi moni haluaisi valita lukiossa itselleen hyödyllisemmän kielen kuin mitä ruotsi tänään on...

Monen opiskelijan opintohalukkuus lukion jälkeen muualle Eurooppaan vaikuttaisi valintaan monille ratkaisevan paljon. Nyt se on edelleen vain kaikille tuo pakkoruotsi, ilman omaa valinnanmahdollisuutta. Saksassa tai Ranskassa opiskelu vaatii edelleen ylimääräisen vuoden käyttämisen kielenopiskeluun. Tulee kalliiksi myöskin Suomelle, joka opintotukia jakelee myöskin ulkomaan opiskeluun.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mikä ihmeen ylimääräinen vuosi? Johan on lukio-opintoja muutettu, jos ei toista vierasta kieltä pysty enää normaaliajan puitteissa opiskelemaan. Muutos lienee tehty 2011 jälkeen?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lukiossa on edelleen pakkoruotsin lisäksi englanti. Ja jos haluaa selvitä lukiosta hyvillä arvosanoilla pitkää matikkaa lukien, niin aikaa ei tunnu riittävän enää kolmen kielen opiskeluun....näin se vaan on. Moni lahjakas nuori on lopettanut peruskoulussa aloitetun kolmannen vieraan kielen lukiossa, kun se on käynyt liian raskaaksi. Kilpailu jo esimerkiksi lääkikseen on niin kovaa tänäpäivänä, ettei mitään voi riskeerata. Toista se oli ennen vanhaan... Ruotsinkielisille pääsy jatko- opiskeluun on tietysti aina helpompaa...

Opiskelu vieraan maan äidinkielellä ei suju kuitenkaan tuosta vain, esimerkiksi saksaa ei opi riittävän hyvin alle vuodessa, jos opiskeltava aine on vielä vaikea sanastoltaan. Kyllä siinä melkein vuosi Saksassa tai Ranskassa tuhraantuu ensin kielen kanssa ihan helposti. Tiedän heitä enemmänkin, joten en vain luule tietäväni. Opiskelu on kallista ja lukukausimaksut lisäävät melkoisesti kustannuksia. Eihän se rikkaille nuorille mitään merkitse, mutta muille kylläkin, vaikkei se ymmärrystä saakkaan.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Erittäin typerä argumentti tuo, että ruotsin laittaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi kielten opiskelua. No laittakaa sitten ylipäätään kolmannen kielen opiskelu pakolliseksi, mutta antakaa koululaisen päättää mikä kieli.

Sinäänsä ihan fiksua aikaistaa ruotsin opetusta ennen kuin oppilas kerkeää kyseenalaistamaan mitä järkeä siirtomaaherrojen perinteille alistumisessa on.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Typeräähän se on, kun ei edes huomata, että pakkoruotsi siellä pyörii edelleen vanhaan tahtiin:) Tätä huonoa esimerkkiä tullaan näkemään vastaisuudessakin vielä useasti. Meidän päättäjämme eivät taida olla kovinkaan nokkelaa tai hoksaavaa porukkaa. Ajatus ei oikein aina kulje "todellisuuden" ja realismin vanavedessä.

Johan kansanedustaja Maijalakin siihen jo ehti vedota omassa Uuden Suomen puolustuspuheenvuorossaan ruotsin tarpeellisuudesta kaikille suomalaisille idästä- länteen ja ylhäältä alas:)

Toimituksen poiminnat