MiikkaKristianSatama Tulit niin kuin laiva.

Herraruotsin tilalle EU-saksa?

Ruotsin kieli on saavuttamut institutionaalisen (vahvan) aseman, jota on vaikea murtaa. Järkiperusteet joita Vapaa kielivalinta-kampanja hienosti rummutti eivät vaan riitä. Ikävä kyllä.

Sipilän hallitus josta RKP harvinaisesti oli sivussa ei myöskään saanut aikaan muutosta kielikysymyksessä. Kielikokeilu oli alkujaan heikko ja epäonnistui. Ne pari kuntaa nuorineen, jotka ovat edelleen mukana kokeilussa lienevät mielenkiintoinen kuriositeetti Rinteen hallituksen uusien linjausten suhteen.

Kielten opetusta itse asiassa varhennettiin ruotsinkin osalta joten sen asema vahvistui viime hallituskaudella. Toki varhainen kielien opiskelu on perusteltua oppimisen kannalta. Kieli mitä opetetaan ei vaan ole globaaliin maailmaan soveltuva vaan nurkkakuntainen ruotsi.

Vapaa kielivalinta ontuu siinä, että se liputtaa valintaa useiden kielien joukosta. Tämä luontaisesti sotii pieniä koulutusyksiköitä vastaan. Suurkouluajatus tukisi vapaata kielivalintaa. Kouluverkon ollessa mikä se on, lienee aiheellista miettiä ruotsin korvaamista yhdellä kielellä. Mikä olisi kieli ruotsin tilalle?

"Eurooppakieli" nostaisi meidät ylös "Skandinaavisesta nurkasta". Se voisi olla jonkinlainen lähtökohta perustella kielten opetustarjontaa. Unionikieli olisi sitten saksa tai ranska. Saksa lienee Euroopassa se talouden,tekniikan ja "ytimien" kieli. Ruotsi vastaan saksa olisi selkeämpi taistelu. Kuin ruotsi vastaan "vapaavalintainen kieli". 

Skandikieltä perustellaan ontuvasti myös virinneellä puolustusyhteistyöllä Ruotsin kanssa. Mainittakoon että Nato-jäsenyys muuttaisi sotilasyhteistyökieleksi englannin. Muutenkin nolo peruste se että suomalaiset Ruotsin suojavyöhykkeenä opettelevat "komentokielekseen" ruotsin.

Tietysti pakkosaksa ei olisi mikään optimiratkaisu, mutta pienempi paha. Miten köydä kielitaistelua? Kertokaa näkemyksiänne ja etenkin niitä käyttömättömiä lähtökohtia ja kulmia. Selvää on, että kaikki kulmat vaaditaan. Tärkeintä on murtaa ruotsin institutionaalinen asema, joka ei ole helppoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Enemmistö suomalaisista on kannattanut ruotsin kielen pakollisuuden poistumista jo vuosikymmeniä. Ongelma ei ole siinä, että kansalle pitäisi selittää miksi muutos tarvitaan. Kansa haluaa jo muutosta, ja on halunnut jo parikymmentä vuotta.

Ongelma on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että hallitus toisensa jälkeen jättää noudattamatta kansan tahtoa. Merkittävä tekijä tässä on se seikka, että hallituksen kokoajan täytyy kerätä yli 50% kannatus, ja ihan kohtuullisen kokoinen RKP on aina tyrkyllä mukaan, valmiina tukemaan ihan mitä tahansa politiikkaa jota vaalit voittanut puolue haluaa ajaa, kunhan se saa vastineeksi sen kusetuksen, että Suomen kansan enemmistön tahto sivuutetaan kielipolitiikassa.

Ongelma poistuu kyllä ihan itsestään noin 30 vuodessa, kun venäjänkielisten määrä ohittaa ruotsinkielisten määrän, mutta olisihan tämä absurdi kansan tahdon halventaminen kiva saada pois päiväjärjestyksestä vähän nopeamminkin. Tässä on minun sivallukseni tähän keskusteluun:

http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276924-...

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Samat nolot perusteet millä kielen asema nyt on voimssaan pätevät silloinkin kun ruotsinkielisten määrä tippuu pronssisijalle Suomessa.

Ei kannata sukupolvea odotella vaan laittaa rähinä päälle.

Puhelimella kirjoittaessa blogia jää tuo kappalejako ikävä kyllä pois.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Hmm, totta tosiaan, tuo minun mainitsemani peruste ei poistukaan sillä että venäjänkielisten osuus nousee ohi. Aku Ankka sanoisi tähän että kääk, eli ruotsiksi kvack!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Meillä oli aikanaan lukiossa muiden kielten lisäksi myös pakkosaksa.
Nykyisin sitä tulee käytettyä ehkä hieman vähemmän kuin ruotsia vaikka silloin aikanaan pidin saksaa täysin turhana kielenä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ja pointti oli, että kun Ketolalla on ollut pakko, niin muillakin pitää olla?

Jotkut kerettiläiset ovat sitä mieltä, että parhaaseen lopputulokseen pääsisi sillä, että antaisi ihmisten ihan itse miettiä mitä kieliä haluavat oppia. Saattaisi olla että jonkun mielestä olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia (tai saksaa).

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 4

Yksi vaihtoehto on poistaa oppivelvollisuus ja antaa pilttien itse päättää mitä aineita haluavat lukea. Olisi mielenkiintoista seurata kuinka paljon oppimistulokset lisääntyisivät vapaaehtoisuuden myötä. Ja millaiset valmiudet se antaisi jatko-opiskeluun ja työelämään.

Tosiaan oli aikanaan pakkosaksa. Ei se nyt jälkeenpäin harmita vaikka silloin harmittikin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

Vaikka ehdotuksesi olikin lähinnä olkiukoksi tarkoitettu, ei sillä todennäköisesti olisi kovin suuria vaikutuksia, ottaen huomioon että tietty määrä kursseja olisi kuitenkin opiskeltava.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #7

# 5

Eihän se pakko tosiaan tuossakaan poistuisi, ellei sitten kokonaan poisteta oppivelvollisuutta. Ei tarvisi kenenkään pahoittaa mieltään mistään pakko-opiskelusta sen jälkeen vaan voisi koulun asemasta vaikka jäädä kotiin pelaamaan pleikkaria.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

Juu, ne on tosiaan ainoat vaihtoehdot. Joko meillä on pakkoruotsi läpi koko kouluputken, tai sitten poistetaan oppivelvollisuus kokonaan.

Olkiukon pieksemisestä päätellen sinulla ei ole minkäänlaisia argumentteja.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #9

# 9

Ei vaan itseäni kiinnostaa tuo opiskeluun liitetty käsite "pakko". Eihän lukiota nykyisin ole pakko käydä jos joku aine ahdistaa.

Ja jos työssä ei halua puhua ruotsia niin aina voi ottaa lopputilin. Ja jos on käynyt niin että perheenjäseniksi, puolisoksi tai lapsiksi on sattunut valikoitumaan ruotsinkielisiä niin niistäkin pääsee eroon maistraatin kautta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Itse toki kannattaisin vaikka oppivelvollisuudesta luopumista, periaatesyistä. Tiedostan että se tekee minusta elitistin, mutta minkä seepra raidoilleen mahtaa?

Sisäinen pieni pragmaatikkoni kuitenkin tunnistaa tietyn koulutustason arvon yhteiskunnalle, joten oppivelvollisuus valinnaisella sisällöllä olisi mielestäni hyvä kompromissi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

Noilla määritelmillä en ole elitisti, vaan pragmatisti. Aika lailla samaa mieltä siitä, että oppivelvollisuus hyödyttää yhteiskuntaa. Yksilön lisäksi ajattelen yhteiskunnan hyötyä myös siitä näkökulmasta, että uskoisin valinnaisen sisällön, myös kieliopintojen osalta, monipuolistavan suomalaisten kielitaitoa, ja siten hyödyttävän yhteiskuntaa esimerkiksi ulkomaankaupan mahdollisuuksien kautta:

Yhtenä argumenttina ruotsin pakollisuudelle esitetään usein sitä, että Ruotsi on Suomelle niin keskeinen kauppakohde. Niiltä osin on pakko kyseenalaistaa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Koska Ruotsi on keskeinen kauppakohde, kaikkien pitää osata ruotsia, vai Ruotsi on niin keskeinen kauppakohde siksi että muita kieliä ei osata riittävästi, joten kauppasuhteita muualle jää syntymättä?

Toki unohtamatta, että mailla nyt on muutenkin tapana käydä kauppaa lähimpien naapureidensa kanssa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Yhteikunnallinen hyöty eri oppiaineista onkin jo huomattavan kompleksi kysymys. Vaikkapa talouden, kulttuurin ja kansallisen identiteetin osalta voidaan varmasti tehdä arvioita, mutta noiden keskinäinen arvottaminen ei ole kovin helppoa. En siis mitenkään pyrkinyt ottamaan kantaa ”opetusohjelman” sisältöön, vaan totesin vain jonkinlaisella yleisellä koulutustasolla olevan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Voisihan oppivelvollisuus olla esimerkiksi suoritettavien kurssien määrä, mutta jättää sisällön valinnaiseksi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #20

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Jatkoin vain ajatusta pidemmälle, ja tein oletuksen että valinnainen sisältö johtaisi nykyistä monipuolisempaan kielten opiskeluun, jonka hyötyjä sitten spekuloin.

Joka tapauksessa pidän sitä epätodennäköisenä, että virkamies tai säätötalon kampaviinerikerho osaisi tehdä yhteiskunnan tai yksilön kannalta optimaalisen valinnan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Siitä olemme ainakin yksimielisiä.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #10

"Ja jos työssä ei halua puhua ruotsia niin aina voi ottaa lopputilin."

Tai sitten voi puhua englantia tai hommata tulkin langan päähän. Ei ulkomaillakaan viranomaiset suomalaisille suomeksi juttele.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Olisihan niitä paljon hyviä syitä:

- Meillä on yhteinen historia Saksan kanssa - vieläpä huomattavasti tuoreempi kuin Ruotsin tai Venäjän kanssa.
- Saksa on kulttuurin, kristinuskon ja tekniikan kieli, joita meille on sieltä virrannut jo ainakin 500 vuotta.
- Jos osaa saksaa, voi yllättäen lukea saksankielistä kirjallisuutta alkuperäisellä kielellä.
- Jos osaa saksaa, voi päästä saksalaiselle tyttöystäväksi.
- Saksan osaamisesta ei ole koskaan ollut kenellekään mitään haittaa.
- Saksa kuuluu yleissivistykseen.
- Emme halua käpertyä omalle niemimaalle emmehän.
- Saksaa oppii helposti ja nopeasti lukemalla Korkeajännitystä.
- Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani.
- Jos opettelee saksaa, oppii helposti minkä tahansa kielen, vaikka ruotsin. Minäkin tunsin erään joka osasi saksaa ja sen lisäksi 7 kieltä. Eräs toinen taas ei osannut saksaa, minkä vuoksi hän oli oppinut ainoastaan suomea, englantia ja ruotsia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voisiko uusi kulma olla, että kyse ei ole minkään vastustamisesta.

Tärkeintä on murtaa ruotsin institutionaalinen asema, joka ei ole helppoa.

Tuo toteamus tekee heti vastakkainasettelun. Mihin sitä tarvitaan? Eikö riitä, että saisi itse valita sen koulutuksen jonka hyödyllisimmäksi näkee? Mitä eri koulujen tarjoamiin oppiaineisiin tulee, en näe että niiden tarvitsee olla identtisiä. Valitaan, jos koululla on tarjota enemmän kuin mihin kapasiteetti riittää. Muuten luetaan sitä, mitä on tarjolla.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Institutionaalisella asemalla ehkä viitataan siihen, että virkamiehiltä vaaditaan ruotsin kielen taito. Siitä johdetaan perustelu, että koululaisille olisi eriarvoistavaa jos vain osa opiskelee ruotsia ja saa kelpoisuuden virkamieheksi. (Toki sekin on eriarvoistavaa, että vain osa opiskelee lakimieheksi ja pääsee hävyttömän kovapalkkaisille tienesteille.)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ylhäältäpäin asiaa on toki paljon fiksumpaa lähestyä. Lähdetään kansalliskielistä liikkeelle. Sitten siitä, miten ne näkyvät ja mitä ne edellyttävät yhteiskunnassa jne. Kelpoisuusvaatimuksia virkoihin voi olla vaikka mitä, eikä niiden tarvitse olla pakollisia aineita.

Valinnaiset kieliopinnot, vapaasta kielivalinnasta puhumattakaan ovat luonnollisesti elitismiä, mutta ei se ketään eriarvoiseen asemaan aseta. kaikilla on samat valintamahdollisuudet (edellyttäen että mahdollisuus tarjotaan). Käytännössä siis virkamiesten kansalliskielten taitamisvaatimuksen olemassaolo edellyttänee että kaikille tarjotaan mahdollisuus lukea molempia kansalliskieliä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kansalaisaloitteita pakkoruotsin purkamiseksi on tehty parin vuoden välein. Ensimmäinen niistä menestyikin, mutta kaatui valiokunnassa. Nyt on taas uusi eduskunta ja uudet valiokunnan jäsenet, joten uutta matoa koukkuun? Olen mukana, jos joku haluaa kiusata suomalaista yhteiskuntaa julkaisemalla taas jälleen kerran ilmeisesti neljännen vai jo viidennen kansalaisaloitteen tästä aiheesta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suosittelen huomioimaan mahdollisessa esityksessä symmetrian kansalliskielten välillä, niin on edes teoreettinen mahdollisuus onnistua.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Se esitys joka meni aikoinaan läpi, torpattiin valiokunnassa kaikenlaisilla selityksillä ja perusteluilla, mukaanlukien "historia", joita uusikin valiokunta pystyy varmasti runoilemaan vaikka kuinka paljon. Kas kun tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloitetta ei torpattu samalla perusteella. "Historia" on näin ollen täysin mielivaltainen ja pätemätön peruste.

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Sivis...

Minun mielestäni pitäisi keskittyä mieluummin demokratian perus arvoihin: Tämä pitää tehdä koska se on kansan enemmistön tahto, ja demokratian päämäärä on toteuttaa kansan tahtoa. Se on lopulta ainoa näkökulma, joka vakavasti otettuna voittaa ne historiaan yms. diiba-daabaan perustuvat selitykset, joita valiokunnilla tuntuu olevan tapana vetää hihasta valikoidusti juuri tässä aiheessa, mutta kas kummaa ei muissa aiheissa.

Sekään ei haittaisi, vaikka ottaisi käsittelyyn juuri ne perusteet, joilla edellinen valiokunta hylkäsi esityksen, ja todistelee niiden demokraattisen perusteettomuuden jo ennen kuin ne samat perustelut kohdistetaan uuteen aloitteeseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Niin sitä esitystä, joka meni läpi suuren salin äänestykseen, ei tietenkään torpattu valiokunnassa. Toki tuotakin varmasti yritettiin torpata, mutta täysistuntokäsittely ihan määritelmällisesti osoittaa siinä epäonnistutun.

Lisäyksenä vielä, se että historiallinen ulottuvuus jossakin voi olla painava peruste ja toisaalla ei, on merkki käsiteltyjen kysymysten erilaisuudesta ja arvioijien arvoista. Se ei ole sama asia kuin mielivaltaisuus.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Eduskuntaan asti yltänyt kansalaisaloite oli perusteltu aivan liian heppoisesti. Ei ongelman ydin löydy pelkistä kielivalinnoista.

Jussi Halla-aho on ainoana puolueen puheenjohtajana löytänyt ongelman ytimen. Se on hänen mukaansa "keinotekoisesti luotu ja ylläpidetty ruotsin osaamisen tarve".

Meidän siis pitää poistaa tuo tarve ja lakkauttaa virkaruotsi ja poistaa kaikki julkisten tehtävien ruotsin taidon vaatimukset. Samalla muutetaan ruotsi kokonaan vapaaehtoiseksi.

Meidän suomenkielisen valtaenemmistön ja vieraskielisen vähemmistön tehtävä ei ole järjestää ruotsinkieliselle erillisiä ruotsinkielisiä palveluita. Ruotsinkieliset lukevat ja osaavat suomea ja voivat käyttää yhdenvertaisesti samoja palveluita kuin muutkin vähemmistökieliset.

Koko kielilainsäädäntö ja perustuslain kieltä koskevat määräykset tulee päivittää.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Minun ymmärrykseni mukaan on vain yksi ongelma: se että politiikassa noudatettaisiin kansan tahtoa. Ei demokratian idea ole että seuraamme tarpeita, vaan se että toteutetaan kansan tahtoa. Kansa tahtoo luopua pakkoruotsista, joten asian pitäisi olla sillä hyvä ilman mitään muita perusteluita. Jos asia ei ole sillä hyvä, se on demokratian arvojen pettämistä, ja ansaitsee tulla myös kutsutuksi sillä nimellä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ihan selvää, että pakkoruotsista ei ole koululaisille mitään hyötyä. Tai ainakin haittaa on enemmän kuin hyötyä. Asiasta on ihan turha inttää. Sitävastoin kannattaa miettiä, millä oikeudella Suomen kansaa edelleen nöyryytetään pakkoruotsilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset