*

MiikkaKristianSatama Tulit niin kuin laiva.

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen kieli

Ahvenanmaa petti Suomen - jälleen kerran

Ahvenanmaan edustaja, joka Suomen äänin valittiin Pohjoismaiden neuvostoon kaatoi ratkaisevalla äänellä suomen nostamisen viralliseen asemaan. Mitäpä tätä kaunistelemaan. Tämä on ilmiselvä maanpetos Ahvenanmaalta ja selkeä osoitus siitä, miten ns. pohjoismaiset ystävämme suhtautuvat Islantia lukuun ottamatta alentuvasti Suomeen.

Uuden Suomen tavoite: ymmärrettävä sukupuolineutraali ilmaisu

Tamperelainen Aamulehti teki palveluksen tasa-arvolle nostamalla esiin mies-päätteiset tehtävänimikkeet, joiden käyttäminen ohjaa ajatteluamme. Lehti valitsi vastaavan päätoimittajansa Jouko Jokisen johdolla linjan, jonka mukaan se ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit.

Uudessa Suomessa Aamulehden avaus on herättänyt keskustelua, kuten varmaan lähes kaikissa suomalaisissa laatumedioissa. Peruslähtökohtaa pidämme US:ssa hyvänä: sukupuolittuneesta kielestä on hyvä päästä eroon.

Ketä sukupuoleen vivahtava virkanimike häiritsee?

Myös kirkossa on nimikkeitä, joissa vilahtaa sukupuoleen viittaava osa. Niitä Aamulehti on käynyt siivoamaan pois koko yhteiskunnasta.
Kirkossa tunnetuin "ongelmanimike" on kirkkoherra. Nimike on keskiaikainen. Ruotsalaiset livahtivat aikanaan ongelmasta vaihtamalla herran paimeneen (-herde).
Tunnustan olevani kai sen verran kalkkis, ettei minulla ole mitään vaikeutta puhutella rouva kirkkoherroja, joita myös omassa hiippakunnassani on. Heidän määränsä kasvaa, kun papisto on nopeasti naisistunut.

TE-toimiston kyvyttömyys ymmärtää suomen kieltä

Kaikkihan me tiedämme, että viranomaiset eivät aina syystä tai toisesta ymmärrä niille esitettyjä kysymyksiä. Eivät varmasti aina ymmärrä asiakkaille itse esittämiinsä kysymyksiin saamiaan vastauksiakaan. Yksi syy siihen, että viranomainen ei ymmärrä on, että ei haluta ymmärtää. Viranomaisen toimija yrittää päästä helpolla jättämällä ymmärtämättä - ymmärtämällä väärin. Minulla on tästä hyvä esimerkki te-toimiston kohdalta.

* * *

Esitin te-toimistolle 16.7.2017 seuraavan kysymyksen:

Suomenkielinen Maamme-laulu 150 vuotta!

Lauantaina on jälleen Maamme-laulun juhlapäivä. Johan Ludvig Runebergin Vårt land -runo laulettiin ensi kerran Fredrik Paciuksen sävellyksenä 13. toukokuuta 1848, silloin tosin vain ruotsiksi.

Suomenkieliset säkeet ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen!” odotuttivat vuoteen 1867. Siitä on nyt 150 vuotta, joten meillä suomalaisilla on erityistä syytä juhlia Maamme-laulua. Riemujuhla saattaa tosin jäädä itsenäisyyttä juhlivien kansalaisten varaan. Suomi100-tasavalta ei tunnu lauluun yhtyvän.

Vaalipäivä ja Cola-Mikke

Kuntavaalinokittelua on nyt kestänyt ihan tarpeeksi kauan. Onneksi se nokittelu loppuu tänään. Toki sitten alkaa vaalitulostulkkaus. Ankeaa oli Ruotsissa tapahtunut isku. Pipipään tempaus löi osaltaan taas lisää kiilaa eri ihmisten välille ja typerälle somekohinalle. Tai sen annetaan lyödä kiilaa - molemmin puolin. Tapaus johtuu kuulemma joko liian avoimesta siirtolaispolitiikasta taikka sitten epäonnistuneesta integraatiosta sekä "laittomista karkoituksista". Syyttelyä puolin toisin. Aika raskasta. Tekijä on pääsyyllinnen ainakin - luulisi.

Tilausajo-niminen kaupunki....

Tämän päivän lehdessä vuonna 1992 Moskovasta Suomeen muuttanut Nasima Razmyar kertoo hauskasti "miten me Rovaniemellä pitkään pysähdyttiin kunnioittamaan ohikiitäviä autoja, kun luultiin suksibokseja ruumisarkuiksi". Se kertomus toi mieleen oma kokemukseni 1960- ja 1970-luvun vaiheilta.

Minäkin kummastelkonen Jungneria

Kun nyt uutisten mukaan kielitieteilijät kummastelevat Mikael Jungnerin kommentteja suomen kielestä, kannan kernaasti omankin kielitaakkani yhteiseen kompostiin. Aloitetaan otsikostani: siinä esiintyy verbimuoto kummastelkonen.

Suomenkielisyys on monikulttuurisuutta

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila esitti muutama viikko sitten Uuden Suomen blogissaan, että englannin kielestä tehtäisiin Suomen virallinen kieli. Idea ei ollut uusi, sillä sitä oli haudottu Nokian takahuoneissa jo aiemmin.

Jungner ja suomen kieli

Mikael Jungnerin viikonloppuna facebook-päivityksessään esittämät muutokset suomen kielioppiin palauttivat mieleeni muiston 60-luvun lopulta. Olin kesätöissä Saksassa Hampurin lähellä ruusutarhalla muutamia kuukausia tarkoituksenani oppia saksan kieltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä